Mun ajatukset ku parin päivän tauon jälkeen kävin ajatuksella ryhmän juttuja lukemassa. Imettäjät vs. korvikeäidit. Puolin ja toisin lensi semmosta juttua että päätin itse pitää suuni kiinni.
Ja kyllä kieltämättä itsellenikin tuli semmoinen olo, että olen epäonnistunut imettäjä. Tosin määhän oon laiskaki, ku en viittiny itku kurkussa, pahaa henkistä oloa kärsien, maata 24/7 vauvan kans sohvalla, että saan imetyksen onnistumaan.
Niin ja toi sana korvikeäiti, siis aivan kamala :O ihan ku ei olis täydellinen äiti omalle lapselleen, ku antaa korviketta....
höpöhommaa. Oot paras äiti, onnistui se imetys tai ei. Mua ainaki aikoinaan ärsytti se vouhotus imetyksen tärkeydestä, hyvin nuo korvikkeellakin kasvaneet. Ja joitakin ei vaan oo luotu imettään.
VastaaPoista