tästä se taas lähtee :D

Josko kolmas kerta todensanoisi ja tästä tulisikin jotain valmista :D

Eli ajattelinpa kehittää paikan jonne voisin mieltäni välillä purkaa, jos siltä tuntuu ja samalla kertoilla kuulumisia hieman.
Olen siis äiti, vaimo, ystävä. Tosin uupunut sellainen. Päivät menee kotona neljän seinän sisällä, koska minua ei vain yksinkertaisesti huvita lähteä mihinkään. Tällä hetkellä henkireikäni on salibandy kaksi kertaa viikossa. Illat istun sohvalla ja kudon sukkia (pientä lisätienestiä tähän Kelan rahoilla elämisen tueksi). Sairastan masennusta/paniikkihäiriötä, siitä tulee otsikkoni serotoniini osio. Olin ilman lääkitystä lähes kaksi kuukautta, mutta olo alkoi mennä tukalaksi/itkuiseksi/kiukkuiseksi joten aloitin lääityksen uudelleen. Sen onko siitä näkyvää hyötyä näyttää vain aika.

Minulla on 4 ihanaa lasta <3
Isa on kohta 9-vuotias koululainen, joka omistaa yhtä "lahon" pään kuin äitinsäkin. Tästä saimme taas alkuviikosta hyvän esimerkin ku neiti ei MUISTANUT tulla suoraan koulusta kotiin vaan ovi kävi vasta klo 18 illalla :O Huoli alkoi olla suuri, joten nyt haemme neitin koulusta, kunnes oppii itse tulemaan suoraan kotiin.

Jiri täytti juuri 7 ja menee syksyllä kouluun. Mun iso vauva :) Tulinen luonteeltaan ja sen kyllä huomaa. Jiri nauttii askartelusta ja legoleikeistä. Ja kova poika kyläilemään kavereiden luona. Eilenkään ei olisi vielä viiden tunnin jälkeen halunnut lähteä kotiin.

Tuukka on 3,5 v. Vaipoissa oleva pikkumies. Omaa tahtoa löytyy myös pikku skorpionilta, joten kuivaksiopettelu on edelleen menossa. Herra ei vain yksinkertaisesti halua potalle/pöntölle ja mitempä pakotatkaan... Tuukka on päiväkodissa 4 tuntia päivässä ja nauttii kun saa leikkiä kavereiden kanssa siellä. Syksyllä voi olla että aloitamme kokopäivähoidon, tämä on vielä mietinnässä (riippuu nyt siitä miten tämä minun olo tästä etenee)

ja viimeisimpänä mutta ei suinkaan vähäisimpänä on Viivi 3kk :) Meän pikku pallero. Syntyi tammikuisena yönä isänsä ensimmäisenä lapsena. Ollaan tässä Viivin kanssa pikkuhiljaa alettu maistelemaan soseita ja velliä, kun tämä "punkero" on niin kova tyttö syömään.

On minulla ihana mieskin :) Joka on kyllä välillä vähemmän ihana, mutta sehän on vaan normaalia. Epänormaalia minusta olisi jos ei toisen pärstä välillä arsyttäisi :D Hän on siis vain nuorimman lapseni isä, kolmen vanhemman isä asuu Rovaniemellä ja lapset käyvät joka toinen viikonloppu isänsä luona.

Tässäpä hieman taustaa, toivon mukaan saisin tänne myös joskus muutakin tekstiä tulemaan :)